Blogi 

Henkinen keskus

Facebookissa jaetaan kaikenlaista hauskaa, kuten esimerkiksi erään alakoulun opettajan keräämiä oppilaidensa vastauksia maantiedon kysymyksiin. Postausten aitoutta voi aina epäillä, mutta jospa tällä kertaa oletetaan, että kyseessä on aito juttu.

Kysymys: Mikä rakennus on kuvassa (Eduskuntatalo)?
Vastaus: Turun Tuomiokirkon uimahalli.
Minä: Hah-hah-haa…

Kysymys: Mikä tekee Helsingistä maamme henkisen keskuksen?
Vastaus: Siellä on vapauen patsas Nurmi.
Minä: Hah-hah-haa.. – hei hetkinen! Mikä se kysymys oli?! Todellakin, kysymykseenhän sisältyy väittämä, että Helsinki olisi Suomen henkinen keskus.

Millä kriteereillä määritellään ylipäänsä ”henkinen keskus”? Googlesta ei ole apua; se ei tunnista em. määritelmää ainakaan ensimmäisen viidentoista sivun selaamisen tuloksena. No, miten määritellään ”henkinen”? Wikipedia muotoilee sen olevan ”aineeton, joka on ominainen ihmissuvulle ja sen kulttuurille, hengenelämää yleisesti koskeva tai siihen perustuva, älyllinensielullinen”.

Kuuletteko tämän kohinan? Se tulee verenpaineesta!
Jos Helsinki on maamme henkinen keskus, niin mitä muut kaupungit ovat? Henkisen keskuksen sivutoimipisteitä? Kaukaisia suonistoja, joihin henkisyyden, älyllisyyden ja sielullisuuden toivotaan – mutta ei oikeastaan uskota – virtaavan Suomineidon sydämestä? Ehkäpä jotkut isommat kaupungit kuuluvat isoon verenkiertoon nauttien hapekkaasta verestä, mutta ilmeisesti maaseutukaupungit työstävät enää hiilidioksidipitoisia tippoja?

Ei kuulkaa, tämä ei käy! Helsinkiä voi kutsua maamme poliittiseksi keskukseksi jo pelkän eduskuntatalon takia.
Sitä voi myös kutsua kulttuurikeskukseksi kansallismuseon ja -teatterin vuoksi. Kaupallisen keskuksen tittelikin menettelee suurehkon väestöpohjan ja tarjonnan kohdatessa. Mutta että henkinen keskus, no way! Sillä henkinen keskus sijaitsee jokaisen ihmisen omassa päässä/sydämessä/sielussa. Ja tuo ihminen voi asua ihan missä päin Suomea tahansa; jopa maaseudulla voi havaita esiintyvän henkisyyttä kaikilla sen kriteereillä ryyditettynä.

Taivas varjelkoon meitä näköalattomuudelta, yliopistotutkinnon yliarvostukselta, opetushallituksen muotoilemilta kysymyspatteristoilta ja facebookilta.

Teksti: Pia Puheloinen

Minä rupean pomoksi!

Mitä parhainta uutta vuotta kaikille säädyille!
Taas on vuosi vaihtunut, menneitä muisteltu ja uusia lupauksia annettu; top 3 -kärki täyttynee laihduttamisesta, alkoholittomuudesta ja tupakoimattomuudesta. Viiden kärkeen mahtunee lupaukset ”opettelen jonkin uuden asian” ja ”vietän enemmän aikaa läheisten kanssa”. Itse olen päättänyt pidättäytyä kaikista lupauksista, mutta vuorenvarmasti aion ruveta johtajaksi!  

Johtamistyylini on räväkkä, rönsyilevä ja rakastettava sekä innostava, innostuva ja innovatiivinen. Johtamissisältöni keskittyy tavoitteiden kirkastamiseen, stressin ja ajankäytön hallintaan, muutosvalmiuteen ja muutosten hallintaan sekä tunneälyn kehittämiseen. Aion nimetä kehityskohteet ääneen, kursailematta: herää, pahvi!

Toki tiedän johtajuuden johtavan ajoittain ikäviin tilanteisiin ja tunteisiin. Muutosvastaisuus on niistä pahin. Tekisi niin mieli silloin antaa avokämmenen laulaa! Mutta kaiken sen myrskyn keskelläkin MINÄ tiedän, mistä alaiseni hyvinvointi muodostuu. Ja sitä kohti minä kuljen, kitinästä huolimatta. Sillä tuloksena siintää psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tasapaino; elämänilo ja rakkaus.

Ei tämä mikään ihan uusi pesti minulle ole, tunnustettakoon, minua on siihen ikään kuin sisäisesti koulutettukin, suorastaan kymmeniä vuosia. Mutta nyt aion keskittyä siihen ennenkuulumattomalla tarmolla. Se olkoon tämän vuoden johtotähteni: itseni johtaminen.

Teksti: Pia Puheloinen

Kaiken takana on itsenäinen puoliso

Tasavallan presidenttien puolisot ovat jääneet usein – ja luonnollisesti - presidenttien itsensä varjoon, vaikka jokainen heistä on jättänyt oman jälkensä Suomen historiaan; moni heistä on tehnyt merkittävää työtä muun muassa lastensuojelun ja kulttuurin hyväksi. Päivi Storgårdin toimittama kirja ”Sinä olet valaissut minun tietäni” (Kustantamo S&S 2017) valottaa Suomen kaikkien presidenttien puolisoiden roolia ja luo samalla inhimillisen ja rakkaudellisen taustakuvan presidenttiparien elämästä kulloisessakin ajankulun muovaamassa ympäristössä. Kirjallisten muotokuvien kautta välittyy tuki puolisoa kohtaan, mutta myös tilan antaminen silloin, kun on aika antaa toisen yksin loistaa. Sellaiseen pystyy itsenäinen ihminen, vapaassa ympäristössä. Itsenäisyys luo onnellisuutta, josta voi jakaa toisen hyväksi.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Teksti: Pia Puheloinen

Yrittäjyys muuttuu harvoin viihteeksi

Yrittäjyyspolkua pyritään Suomessa rakentamaan alaluokilta korkeakouluasteelle saakka. Teeman tiimoilta järjestetään osallistavia tapahtumia, työpajoja ja projekteja. Tyypillisesti yläluokilla yrittäjyyskokeiluksi lasketaan koulun kioskin avoimena pitäminen. Kehitysideaksi huomioidaan hauskat paidat myyjien yllä.

Tavaksi näyttää myös muodostuneen kutsua niin sanottuja ”itsensä haastajia” tuomaan uskottavuutta myös yrittäjyyteen. Valoefektien ja diasarjojen katveessa normikoululainen saa kuulla Atlantin valtameren yksin ylittäneen tai Mount Everestin huipulle kiivenneen elämäntapaseikkailijan kuolemattoman tsemppikaneetin: ”Etsunpitääniinkuvaaluottaaitteesnisäsaatmitähaluut.”

Tuon viisauden jälkeen koulun kioskin avoinna pitäminen hauska paita yllä saattaa tuntua laimeahkolta yrittäjyyskokeilulta. Onnistuneita ja innostavia esimerkkejä toki tarvitaan ja viihde voi muotoutua yrittäjyydeksi. Mutta yrittäjyys muuttuu harvoin viihteeksi.

Sen sijaan, että suomalaiset velvoitetaan luomaan omat työpaikkansa paikallisyrittäjyyden loputtomalle taistelutantereelle, koulutuksen tulisi sisältää – ja sieltä tulisi poimia – ennen kaikkea kansainvälisen kaupan osaamista ja osaajia ja vähintäänkin kuntarajoja ylittäviä yritysideoita. Kotikunta tai isänmaa ei pelastu sillä, että pesemme piirissä vain toistemme selkää.

Moni ammattilainen omaa vankkaa oman alansa substanssia, kaikista ei kuitenkaan ole yrittäjäksi, kaikkine siihen liittyvine velvoitteineen ja asenteineen. He, jotka omaavat tarvittavat ominaisuudet, löytävät yrittäjyysväylänsä sisäsyntyisen yritteliäisyyden ja luovuuden tutkansa avulla. Onneksi.

Yrittäjyyskasvatuksen ydin tulisi nähdä ennen kaikkea yrittäjämäisenä työotteena, joka sisältää asiakaslähtöisyyttä, joustavuutta, vastuullisuutta, itsensä johtamista sekä oman työn ja osaamisensa kehittämishalukkuutta. Yrittäjämäinen tapa tehdä työtä on oiva keino varmistaa myös oma työllisyys – siinä yrittäjän yrityksessä.

Teksti: Pia Puheloinen

Hei haloo – hengissä ollaan!

Suomalaiset ovat hiljaista kansaa, sanotaan. Kansaa, jonka kestounelmana on hiljaisuus, mieluiten kesäillan hiljaisuus järven tai meren äärellä. Syksy sysää kansaa pysäkin katoksen alle, jossa vietetään sopuisasti sadepäivän hiljaisuutta, kahvipöydässä pidetään vaivatta yllä vaivautunutta hiljaisuutta ja ruuhkaton aamubussi tarjoaa luksushiljaisuutta. Suomalainen ei rupea metelöimään edes joutuessaan yksin syvälle metsään; ehkä hän on eksynyt, mutta – taivaan kiitos – ainakin on hiljaista.

Pimeä vuoden aika tekee tästä hiljaisesta kansasta vieläkin hiljaisemman. Talven ajaksi sillä on tapana kömpiä koloihinsa ja odotella hissun kissun valoisampia aamuja, mutta sitä ennen se koristaa parvekkeet ja pihat kaamosvaloilla. Niin pientä puskaa ei olekaan, etteikö se ansaitsisi tulla valaistuksi sadalla pikku tuikulla, eikä niin suurta puuta, etteikö sen ensimmäiselle oksalle yltäisi ripustamaan pienen pätkän punaista valokuitua. Yleisönosastot täyttyvät valosaastetta käsittelevistä kirjoituksista, kun naapuriparvekkeen värivalot välkkyvät kuin Phuketin rantakadulla ja pihatiellä säteilee poro, joulupukki ja enkeli.

Oi hyvät kansalaiset, antakaa kaikkien valojen tuikkia! Sillä kyseessä on valoviestintää: hiljaista on, mutta hengissä ollaan! Sellaista se on, tämän hiljaisuudessa puurtavan pikku kansan kanssa: ei aina suurta tunteen paloa tai elämäntarkoitusta jaloa, mutta arjen pimeään tunneliin – vähän valoa.

Valaistunutta kaamoskautta!

Teksti: Pia Puheloinen

Jamilahti

Uudistuneet sisällöt, ammattitaitoiset opettajat ja tekemisen meininkiä. Kaikki edellytykset viettää ainutlaatuinen vuosi ja omaksua tulevaisuuden tietotaitoa.

Tutustu tarjontaamme ja laita hakemus, kutsumme sinut haastatteluun

Toimisto

Jamilahden kansanopisto
Tikkupolku 1, 49460 Hamina
0400 318 456
toimisto(at)jamilahti.fi

Jamilahti muualla verkossa

Toukokuun 25. päivästä alkaen henkilötietojen käsittelyä ohjaa koko EU-aluetta koskeva yleinen tietosuoja-asetus. Siksi haluamme muistuttaa asiakkaitamme tietojen turvallisen ja luotettavan käsittelyn merkityksestä. Lue Tietosuojaseloste